Yritykset Euroopassa toimivat yhä tiukemman lainsäädännön puitteissa, kun EU:n tavoitteena on vahvistaa digiturvaa, yksityisyydensuojaa ja vastuullista teknologian käyttöä. GDPR, NIS2-direktiivi ja tuore AI Act muodostavat yhdessä sääntelykehikon, joka vaikuttaa lähes jokaiseen organisaatioon tavalla tai toisella – riippumatta yrityksen koosta tai toimialasta.
Tässä artikkelissa pureudutaan näiden kolmen sääntelyn ytimeen ja tarkastellaan, mitä konkreettisia velvoitteita ne asettavat yrityksille nyt ja tulevaisuudessa.
1. GDPR – henkilötiedot haltuun
General Data Protection Regulation (GDPR) on ollut voimassa vuodesta 2018 alkaen ja se on tullut jäädäkseen. Se velvoittaa kaikkia EU-alueella toimivia organisaatioita – tai organisaatioita, jotka käsittelevät EU-kansalaisten henkilötietoja – noudattamaan tiukkoja sääntöjä tietosuojan suhteen.
Keskeisiä vaatimuksia ovat muun muassa:
- Tietosuojaperiaatteet: henkilötietoja saa käsitellä vain ennalta määriteltyihin tarkoituksiin, kerääminen on rajattava minimiin ja tiedot on suojattava tehokkaasti.
- Rekisteröityjen oikeudet: jokaisella on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot, pyytää niiden oikaisemista tai poistamista, sekä vastustaa tietojensa käsittelyä.
- Velvollisuus osoittaa noudattaminen: pelkkä väite ”olemme GDPR:n mukaisia” ei riitä. Yrityksen on pystyttävä dokumentoimaan, miten se täyttää vaatimukset.
- Tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen: henkilötietojen tietoturvaloukkaus on raportoitava 72 tunnin kuluessa valvontaviranomaiselle.
GDPR:n noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sanktioihin – jopa 4 % liikevaihdosta. Siksi tietosuojasta on tullut pysyvä osa organisaatioiden riskienhallintaa ja hallintorakenteita.
2. NIS2 – kyberturvallisuus ei ole enää vapaaehtoista
NIS2-direktiivi, joka astui voimaan kansallisesti viime lokakuussa 2024, tuo merkittäviä uudistuksia EU:n kyberturvallisuuslainsäädäntöön. Se laajentaa aiemman NIS-direktiivin soveltamisalaa koskemaan huomattavasti useampia sektoreita ja myös keskisuuria yrityksiä.
Keskeiset vaatimukset yrityksille:
- Riskienhallinta: yritysten on tunnistettava ja arvioitava kyberriskit sekä varmistettava, että niihin on olemassa hallintatoimet.
- Tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen: vakavista tapahtumista on ilmoitettava kansalliselle kyberturvallisuusviranomaiselle 24 tunnin kuluessa.
- Hallinnollinen vastuu: johdolla on vastuu siitä, että kyberturvallisuus on osa strategista päätöksentekoa ja että se saa riittävät resurssit.
- Toimittajaketjujen hallinta: yrityksen vastuulla on varmistaa myös sen toimittajien ja alihankkijoiden turvallisuus käytäntöjen mukaisesti.
Toisin kuin aiemmin, NIS2 tuo mukanaan myös henkilökohtaisen vastuun: yhtiön johto voi joutua vastuuseen laiminlyönneistä.
3. AI Act – tekoäly vastuullisesti käyttöön
AI Act, eli EU:n tekoälyasetus, hyväksyttiin keväällä 2024. Se on maailman ensimmäinen kokonaisvaltainen sääntelykehys tekoälyn käyttöön. Sen tarkoitus on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, eettisesti hyväksyttäviä ja EU:n arvojen mukaisia.
AI Act nojaa riskiperusteiseen luokitteluun:
- Kielletyt sovellukset: esimerkiksi käyttäjien manipulointiin tai biometriseen massavalvontaan käytettävät järjestelmät.
- Korkean riskin järjestelmät: esimerkiksi rekrytoinnissa, koulutuksessa, terveydenhuollossa tai kriittisissä infrastruktuureissa käytettävät ratkaisut.
- Vähäriskiset ja läpinäkyvyyttä vaativat sovellukset: kuten chatbotit, joissa on ilmoitettava käyttäjälle, että hän on vuorovaikutuksessa koneen kanssa.
Yrityksiltä vaaditaan mm.:
- riskinarviointia ja rekisteröitymistä, jos sovellus kuuluu korkean riskin luokkaan
- dokumentaatiota datan laadusta, mallin toiminnasta ja sen vaikutuksista
- käyttäjän oikeutta valvontaan, oikaisuun ja päätösten perusteluihin
Käytännössä AI Act pakottaa organisaatiot miettimään tekoälyn eettistä käyttöä jo suunnitteluvaiheessa.
4. Kolme sääntelyä – yksi yhteinen nimittäjä: vastuullisuus
Vaikka GDPR, NIS2 ja AI Act käsittelevät eri aihealueita, niillä on yksi yhteinen pohjavire: vastuullinen ja läpinäkyvä digitaaliteknologian hyödyntäminen. Yritysten on siirryttävä reaktiivisesta mallista proaktiiviseen – pelkkä lakien noudattaminen ei riitä, vaan on osoitettava hallintaa ja kykyä toimia vastuullisesti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tämä tarkoittaa:
- Yhtenäistä hallintamallia: tietosuoja, kyberturva ja tekoälyn eettisyys on kytkettävä osaksi riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa.
- Jatkuvaa koulutusta ja kehitystä: henkilöstön, erityisesti johdon, on ymmärrettävä vastuut ja velvollisuudet.
- Prosessien ja teknologian yhteensovittamista: automaattiset raportointijärjestelmät, dokumentaatioprosessit ja seurantatyökalut voivat auttaa täyttämään vaatimukset tehokkaammin.
Sääntely ei ole hidaste, vaan mahdollisuus rakentaa kestävä ja luotettava liiketoiminta – sellainen, johon asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat luottaa.
Ota yhteyttä joko lomakkeella, soittamalla tai chatbotin kautta ja varaa maksuton alkukartoitus!
Linkkejä:
